Tänään n.14.30 nähty Jyväskylän keskustassa laitettu metallinharmaa 2g.

Todennäköisesti sama yksilö kävi viime maanantaina meidän pihassa katsomassa mustaa 1geniäni. Ennen kuin ehdin sen kummemin reagoida tilanteeseen lähti auto sitten jo ajamaan pois.

Helmat kerää aika hyvin kaikkea paskaa sisällensä ja sitä pääsee sen takia myös sinne koteloon. Sisällä on kummallakin puolella luukut jotka saa pultit aukasemal auki ja sieltä pääsee katsomaan.

Voisikohan tästä saada jonkun valokuvan ja mahdollisesti myös tietoa että minkä kokoisella avaimella ne pultit oikein aukeaa?

Ei noi 1g:t kylla ole mitenkaan maailman parhaiten ruostettakestavia autoja, mutta pieksee vanhat Preludet ja varmaan ton Fordinkin, kuten muut jo mainitsivatkin.

Tässä olikin sitten se syy miksi Preludesta jouduin luopumaan. Ruostekorjaustaitoiselle meni Ei ollut paljoa enää hyvää peltiä koko autossa

Kerran 944 Possulla talvella ajaneena oon sitä mieltä että vaikka kori kestäis vetypommin, kannattaa pitää se takapotku siellä tallissa kesäkelejä odottamassa...

Itsehän olen suurimman osan elämästäni takatuupparilla ajellut, myös talvella.. Ja jostain syystä olen itse sitä mieltä että takavetoisella autolla ajelisin talvellakin mieluiten. Jokin siinä vaan on ;P

Ja nyt sitten kun vähän offtopiciksi tämä juttu oikein lähti, niin haluaisin teiltä sitten kuulla, että mitkäköhän niitä kaikkein ruostekestävimpiä autoja teidän mielestänne ovat? Siis ennen -90 luvun puoliväliä valmistetuista (lähinnä näistä vähän sporttisemmista autoista).

Porschea en kyllä oikein itse uskaltaisi lähteä hankkimaan sillä veikkaan että jos siitä jotain hajoaa niin se on todellakin sitten siinä. Ei taida todellakaan olla loppupeleissä se taloudellisin auto korjata?

Edit: Quotet kuntoon.. en muuten keksinyt mitään kovin järkevää tapaa lainata useampaa viestiä

Puristussuhdehan ei muutu autossa mihinkään ellei palotilan tilavuutta muuteta (Kannen madallus, uudet männät tms.) osoitteessa http://www.globalcar.com/technicaldata.htm löytyy todella monen automallin teknistä tietoa, myös moottorin puristussuhteet. Jos puristussuhdetta on muutettu pitää uusi puristussuhde laskea koko palotilan koko / palotilan koko kun männät ovat ääriasennossa. Ja noihin on muuten olemassa netissä aika hyviä laskureita jos tietää esimerkiksi alkuperäisen puristuksen tai männän iskun pituuden ja muuttuneen arvon.  Nimimerkillä kantta madaltaneena.